Asuntomessujen suosikit: 24 Pohjanmaa

Asuntomessujen suosikit: 24 Pohjanmaa

tiistai 18. lokakuuta 2016

Kuluvan vuoden Asuntomessuilla eniten viehättivät hyvin minimalistiset kohteet, joissa mielikuvitukselle jäi tilaa täyttää vähän liiankin tyhjiltä tuntuvat tilat omilla rakkailla huonekaluilla ja esineillä. Kolmen kärkeen mahtui kuitenkin myös aika suora vastakohta näille minimalistisille upeuksille, jossa pienimmätkin koriste-esineet olivat jo löytäneet paikkansa. Kyseessä on siis tietysti Kannustalon kohde 24 Pohjanmaa, joka on taitavan Helena Karihtalan sisustama.


Kannustalon asuntomessukohteen inspiraationa on toiminut perinteinen pohjalaistalo, joka on kuitenkin saanut uuden tälle vuosikymmenelle tuodun raikkaan ilmeen. Talo Pohjanmaan perinteinen punainen tupa ulkonäkö hämää ensinäkemältä, kunnes silmä tottuu ja havaitsee modernit piirteet. Sisällä yllätys vasta odottaakin! Ensimmäisenä katse kiinnittyy olohuoneen kauniisiin korkeisiin ikkunoihin, joissa on mustat puitteet ja karmit. U-P-E-A-T! Olohuoneen kohdalta on kuitenkin siirryttävä eteenpäin, sillä jono takana alkaa kyllästyä vuoronsa odotteluun minun ihastellessa sydänsilmäemojina noita upeita ikkunoita. Onneksi on kuva, jota voi myöhemmin kotona pällistellä haaveillen omasta talosta ja upeista ikkunoista. Talo Pohjanmaan kiintokalusteissa on muutenkin käytetty rohkeasti ja paljon mustaa, mikä viehättää ainakin allekirjoittanutta. Täällä sanotaan ei kiitos kokovalkoisille sisustuksille!

Toinen asia ikkunoiden jälkeen, mihin kohteessa kiinnittää huomionsa on sen kodikkuus. Heti sisään astuessa tuntuu, kuin talo olisi jo asuttu ja kohteesta huokuu välitön lämmin tunnelma. Tässä kohteessa yhdistyvät taitavasti nostalgiset ja modernit sisustuselementit. Sisustuksen kerroksellisuus onkin mielestäni se, mikä tekee sisustuksesta kodikkaan ja tässä kohteessa siinä oli mielestäni onnistuttu mainiosti. Mustan ja valkoisen toisinaan liian kovaksi jäävä kontrasti on onnistuneesti pehmennetty lämpimillä puunsävyillä ja kasveilla. Perinteisen pohjalaistalon ja modernin liitto on kiehtova vaikka kaikki ratkaisut eivät tunnukaan ihan omilta. Inspiraatiota tämä kohde on kuitenkin pullollaan! Kohteen kodikkuudesta kertonee jotain sekin, että salaa edelleen haaveilen pääseväni päiväunille yläkerran makkariin, jonka tummat sävyvalinnat tekevät siitä pesämäisen houkuttelevan.

kommenttia: 0

Asuntomessut 2016

Asuntomessut 2016

perjantai 7. lokakuuta 2016

Asuntomessuista on jo aikaa, mutta toisaalta näin syksyllähän useimmilla se pesänrakennusvietti iskee, joten vaikka postaus nyt muuten tuleekin vähän myöhässä on se silti mielestäni ajankohtainen. Kesän aikana ehdin siis piipahtamaan myös Seinäjoen Asuntomessuilla. Tänä vuonna ajattelin jättää messut kokonaan väliin, sillä pelkkien messujen vuoksi Seinäjoelle asti matkustaminen ei ajatuksena houkuttanut. Yhdistettiin messut kuitenkin mökkiviikonloppuun Seinäjoen lähistöllä, joten lopulta päädyin minäkin paikalle siis. Kamera ja objektiivit kaivettiin naftaliinista ja vara-akku valmiiksi ladattuna startattiin kohti messuja. Ensimmäistä kuvaa ottaessa se karu totuus sitten valkeni – muistikortti puuttui! Onneksi ystävällä oli mukana oma järkkäri, mutta kyllä harmitti siitä huolimatta. Taisinpa vahingossa myös omia ystävän kameran koko messujen ajaksi, kun innostuin uuden Nikonin kuvanlaadusta. Eipä siis ollut iloa omista Canonin ylimääräisistä objektiiveistakaan siinä vaiheessa.


No nyt kuitenkin itse asiaan. Seinäjokea yhtään tuntematta, en osaa sen tarkemmin kommentoida Pruukinrannan messualueen sijainnista suhteessa muuhun kaupunkiin. Alueen vieressä oleva Kyrkösjärven Tekojärvi pääsi erikoisuudellaan sen sijaan yllättämään. 14 hehtaarin messualueella oli tänä vuonna yhteensä 43 kohdetta, joista jätimme väliin muutamia aikataulun vuoksi ja loppua kohden väsymykselläkin oli osansa asiaan. Rakentaminen ja etenkin sisustaminen tuntui olevan hillitympää viime vuoden Vantaan Kivistön messuihin verrattuna, mutta tietysti mukana oli myös Pohjanmaalle tyypillisiä piirteitä, jotka toivat oman lisänsä. Yllättävää monessa kohteessa oli myös se, että keittiö ja yhteiset oleskelutilat oli sijoitettu kaksikerroksisten rakennusten ylempään kerrokseen. Itse tuota vähän vieroksun, mutta näin kohteissa saatiin kaunein näkymä Kykösjärvelle avautumaan yhteisten tilojen ikkunoista.

Tämän vuoden asuntomessut ei itselleni tarjonnut mitään valtavia vau-elämyksiä, mutta muutama omaan makuun oleva helmi joukosta löytyi kuitenkin ja tietysti useissa kohteissa pienemmät asiat viehättivät. Muutamasta suosikista siis luvassa lisää kuvia myöhemmin!

kommenttia: 0

5 syksyn piristäjää

5 syksyn piristäjää

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Viimeiseen asti kieltäydyin uskomasta sitä todeksi. Varsinkin vielä ennen oman kesäloman alkua vaikka merkit siitä olivat jo tuolloin selkeät. Syksy on täällä, mutta nyt otan sen jo vastaan rauhallisemmin mielin. Alkuun syksyn rauhallisempaan rytmiin oli todella vaikea siirtyä tapahtumarikkaan kesän jäljiltä. Yleensä otan elämänmuutokset rauhallisesti ja annan asioiden tapahtua omalla painollaan.

Tänä syksynä iski kuitenkin ensimmäistä kertaa ahdistus syksyn hitaasta temmosta, joka tuntui vauhdikkaan kesän jälkeen pitkästyttävältä ja lopulta olo oli todella aikaansaamaton. Aika valuu hukkaan, vuodet vierii ja oma elämä tuntuisi rullaavan paikoillaan siinä samassa tilanteessa, missä vuosi sitten oltiin. Ei sillä, että tämän hetkisessä tilanteessa olisi paljon valittamista, mutta pyrkimys eteenpäin ja halu kehittyä ja kasvaa on nyt suurempi kuin koskaan. Nyt onkin siis aika ottaa syysmasistelun sijasta ryhtiliike ja tehtävä tosissaan töitä niiden isompien haaveiden eteen - ensiaskeleet on jo otettu. Siihen asti on kuitenkin hyvä muistaa nauttia niistä syksyyn kuuluvista pienemmistä asioista. Alla muutama pikku juttu, joilla omaa syksyäni olen piristänyt.


Ensimmäinen virallinen syksyvaihteelle vaihtamisen merkki omalla kohdallani oli uusien villalankojen hankkiminen ja sukkien neulomisen aloittaminen. Värivaihtehtoja luvattoman kauan punnittuani löysin lopulta mielestäni koko viiden metrin seinän peittävän lankahyllyn parhaat helmet! Enää odottelen, että vanhat valmiiksi taipuneet bambukutimet naksahtaisivat poikki, jotta pääsisin upgreidaamaan hiilikuituisiin. Aurinkoinen vapaa sunnuntai meni ohi sisällä sukkaa kutoen, mutta onnistumisen tunne on 100%, kun päivän päätteeksi jäljellä on enää sukan kärki.

Syksyä kohden kesän aikana terassilla nautitut viini ja drinkkiherkut vaihtuvat teen juomiseen. Teen tuomat terveysvaikutukset taitavat lopulta viedä voiton suhteessa viiniin, joten ei kun kohti terveellisempiä elämäntapoja teen voimin! Pieni piipahdus Théhuoneella voisikin piristää syksyä entisestään. Olen jonkin aikaa haaveillut heidän todella kauniista värikkäistä japanilaisista teepurkeista.


Vaan mitenkäs kävi siellä lenkkipolulla viihtymisen kanssa? Kolmen viikon tauko lenkkeilyyn ja muuhun urheiluun muutti lomailijan lapamadoksi, vaikka reippaana loman alussa vielä lenkkeilin Alster järven ympäri nyt lähinnä pohdin mistä löytäisin kohtuu hintaisen kuntosalin, jossa pääsisin lämmittelemään kylmästä täriseviä luitani rentouttavalle joogatunnille. Kasvoja vasten hakkaava viima kun ei oikein innosta. Kuntosalin kehonhuoltotunneilta opitut jutut on nyt kuitenkin otettu kotikäyttöön tositarkoituksella.

Sain vihdoin hankittua kirjastokortin muutama viikko sitten! Innostuksen määrästä kertonee jotain se, että opin kahdessa päivässä kortin 14 numeroisen sarjan, jota kirjaston verkkopalveluun kirjautuminen vaatii. Lukulistoja ja varauksia onkin kertynyt jo sen verran, että loppu vuosi pitäisi olla luettavien kirjojen osalta selvää kauraa. (Lukuvinkkejä täältä, täältä ja täältä.) Siinä innostuessani varailin sitten kaikkea mielenkiintoista, joista yllättäen JHT: musta lammas varaus jäi kutkuttelemaan kaikista eniten. Nyt pitäisi vaan jaksaa odottaa, että kaikki 85 kirjan ennen minua varannutta lukisivat sen nopeasti.


Granaattiomenat kauppojen hedelmä ja vihannes osastoilla kielivät mielestäni jo jostain paljon vakavammasta, kuin syksystä, mutta ihan vielä ei ole sen aika eihän? Nyt saa vielä nauttia viikunoista ja jospa jostain vielä saisi kanttarellejakin tämän herkullisen reseptin toteuttamiseen.

kommenttia: 0