Koska kaikenlainen listojen tekeminen kuuluu lempipuuhaani listasin eräänä päivänä maita, joissa olen käynyt. Pelkän listan turvin tuntui kuitenkin, etten hahmottanut kunnolla, mitä kaikkea maailmalta retkeni jo kattoivat. Ratkaisu ongelmaan löytyi helpommin, kuin uskalsin arvatakaan. Syöttämällä googlen hakukenttään "fill in map" löysin tämän loistavan paikan, jossa voi tehdä oman karttansa. Ihan super helppoa! Vaikeinta taisi lopulta olla värien valinta. Lisäsin tuon kartan myös sivupalkkiin ja päivitän karttaa sitä mukaan, kun uusia kohteita ilmestyy. Tavoitteena tietysti: gotta catch 'em all!


Täytettyäni oman karttani havahduin kunnolla siihen kuinka paljon vielä todella on näkemättä. Koko Amerikka ja Afrikka sekä Aasiakin vielä täysin kokematta. Eikä tietenkään sovi unohtaa Antarktista – siinä sitä vasta onkin jotain kiehtovaa. Toivottavasti tähän saadaan lähivuosien aikana muutos! Mutta kuten kartasta myös huomaa on tässä ihan lähelläkin vielä valloitettavaa, joten alkuun on helppo päästä nyt kun hahmottaa paremmin suunnan. Siirrytäänpä kuitenkin sen listankin pariin:

Käydyt maat

Eurooppa
Espanja, Italia, Kreikka, Kypros, Liechtenstein, Malta, Monaco, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Venäjä, Viro

Oseania
Australia (New South Wales, Victoria, South Australia & Queensland), Uusi Seelanti (Eteläsaari)


Käytyjen maiden listani on lopulta hyvin lyhyt ja koostuu vain 16 maasta. Näistä kolmessa, Australiassa, Espanjassa ja Sveitsissä, olen myös asunut vaikkakin vain puoli vuotta kussakin.

Katsoessa karttaa näyttäisi, että Aasiassakin olisi tullut käytyä. Totuus paljastuu kuitenkin hyvin äkkiä, kun sitä vertaa listaan. Venäjän metropoleissa Pietarissa ja Moskovassa käyntiä kun ei voi kutsua Aasianmatkaksi parhaalla tahdollaankaan ja vaikka listalta löytyvä pieni Kyproksen saarikin maantieteellisesti sijoittuisi enemmän Aasian puolelle on se kuitenkin osa Eurooppaa. Lopputuloksena en todellakaan ole käynyt Aasiassa, kuin muutaman tunnin kestävien lentojen välilaskujen ajan.

Tuntuu jokseenkin hassulta, että koko kartasta suurimmat käydyt alueet muodostavat Venäjä sekä Australia. Kuitenkin näistä kahdesta valtavasta valtiosta on todellisuudessa nähnyt vain murto-osan. Erityisen hassulta tämä tuntuu vertaillessa näiden kahden laajuutta suhteessa käymiini pikkuriikkisiin valtioihin Kyprokseen, Liechtensteiniin, Maltaan ja Monacoon. Näyttäisi vähän siltä, että olen jostain syystä keskittynyt keräämään listaani enemmänkin pieniä valtioita ja siinä samalla sivuuttanut vahingossa muutaman isomman maanosan.

Pitäisikö siis jatkaa samaa linjaa ja valita seuraavaksi kohteeksi maailman pienin maa Vatikaanivaltio? Vai kenties vihdoin astua Euroopan ja Oseanian rajojen ulkopuolelle ja valita kohteeksi esimerkiksi Vietnam Aasiasta, Etelä-Afrikka, Peru Etelä-Amerikasta tai Kalifornia Pohjois-Amerikasta? Se on ainakin selvää mihin seuraavaksi suuntaan Euroopan rajojen sisäpuolella, mutta siitä lisää myöhemmin!
Hankittuani vihdoin kirjastokortin syksyn alussa olen tullut lukeneeksi ison kasan kirjoja, jotka ovat odotelleet vuoroaan ikuisesti kasvavalla luettavia kirjoja -listallani. Suuri osa näistä kirjoista ei ole aiemmin päässyt lukuun asti puhtaasti siitä syystä, että olen kokenut niiden olevan hieman hölmöä tai kevyttä lukemista, joten niiden ostaminen ei ole tullut kysymykseen.

 photo selfhelp1_zpszhglxgls.png

Myönnettävä se kuitenkin on, että itsekin tulin lopulta niin uteliaaksi vallitsevan self help buumin keskellä, että oli päästävä käsiksi useampaankin teokseen.

Lopulta luettueani huojuvan pinollisen self help kirjoja olin kuitenkin onnellinen saadessani palauttaa kirjat takaisin kirjastoon. Mikä helpotus! Kirjat eivät jää pölyttymään omiin nurkkiin (okei vaikken Marie Kondon kirjaa olekaan vielä lukenut niin ainakin se eniten pinnalla ollut sanoma on iskenyt itseeni). Toinen suurempi helpotus oli kuitenkin se, etten kokenut tarvitsevani niitä tai saavani niistä omaa pientä maailmaani mullistavia uusia ajatuksia. Nämä ajatukset olivat jo olemassa ja ainakin suuri osa niistä itsestäänselvyyksiä.

 photo selfhelp3_zpsx4n26zao.png

Elänkö sitten jo hyvää elämää? Olenko jo paras mahdollinen itseni?

Tuskin kuitenkaan. Voidaan kai kuitenkin sanoa, että yritän parhaani kulloisessakin tilanteessa.

Self help tarkoittaa sanan mukaisesti itseapua ja pohjimmiltaan niistä jokaisen sanoma on tämä: tee näin ja sinusta tulee onnellinen. Pohdin ja tunnustelen. Lopputulos on kuitenkin useimmiten tämä: liibalaaba liibalaaba. Moni asia ei toimi edes ajatuksen tasolla, joten pitääkö silloin vaivautua edes kokeilemaan? Yleensä olen kyllä varsin utelias kokeilemaan ja olemaan itseni koekaniini, mutta rajansa kai silläkin. Toisaalta taas muutamia kirjoissa mainittuja tapoja olen toteuttanut jo muutenkin eli ehkä näissä lopuissakin on jokin pointti.

Olenko sitten poikkeuksellisen itsekeskeinen tiedostaessani jo sen mikä minut tekee onnelliseksi? Vai meniköhän tässä itseltä jokin pahasti ohi?

Uteliaisuudesta taidan jatkaa näiden lukemista. Ainakin silloin tällöin! Ehkä vielä joltain sivulta minullekin aukeaa uusia ulottuvuuksia.

 photo selfhelp2_zpsztdijmuc.png
Kerroinkin jo aiemmin tässä postauksessa löytäneeni uuden herkun lautaselleni – tuoreen viikunan! Sittemmin onkin tullut kokeiltua jos jonkun näköistä reseptiä lisäämällä viikunaa ja muutamia onnistuneita makupareja onkin jo löytynyt. Nyt kannattaa siis muidenkin ottaa kaikki ilo irti tästä kauden herkullisimmasta hedelmästä. Vielä nimittäin löytyy viikunoita kauppojen hyllyiltä, vaikkakin paras aika näyttäisi jo menneen ohi.

 photo sofiaf_croissant1_zpsk0pwflpf.png

Croissant viikunatäytteellä

Aina silloin tällöin poikkean vapaapäivän kunniaksi ostamaan tuoreen croisantin aamupalaksi. Mikäs sen herkullisempaa! Tällä kertaa croisantin täytteeksi pääsi tuorejuusto ja viikuna, jotka yhdessä luovat oikein herkullisen makuparin. Aamupalaksi yhdistelmä on hieman liian makea omaan makuuni, mutta kun aamupalan pidentää brunssin mittakaavaan löytyy näillekin herkuille paikka pöydästä. Vaihtamalla tuorejuuston vaikka feta- tai vuohenjuustolevitteeseen uskon, että tähän tulisi sopivasti suolaisuutta eli pitänee vielä testata ainakin toinen yhdistelmä!

 photo sofiaf_croissant2_zpsdxwu7hts.png


 photo fig_antipasti1_zpspjro9gaw.png

Antipasti sinihomejuusto & viikuna leivät

Varmastikin suosituin ja yleisin yhdistelmä on juurikin sinihomejuusto ja viikuna, eikä se kyllä kylmäksi jättänyt täälläkään! Näistä tekaisee nopeat ja herkulliset antipastit nautittavaksi ennen pääruoan valmistumista tai kivat naposteltavat illanistujaisiin viinin kera. Herkullinen makupari toimii hyvin myös ilman leipää, mutta tällä kertaa halusin kokeilla sitä näin!

 photo fig_antipasti2_zpsnalgunfs.png


 photo sofiaf_dessert1_zpswf3fga86.png

Jälkiruoka mascarponevaahto ja tuoreet viikunat

Jälkiruoista suosikkini suklaaherkkujen lisäksi on ehdottomasti mascarponevaahto ja tuoreet marjat. Yleensä yhdistän mascarponejuustosta ja kermavaahdosta miksattuun vaahtoon mansikoita tai vadelmia, mutta nyt kokeiluun pääsi tietysti viikuna ja sen parina karhunvatukka. Näillä onkin tullut herkuteltua muutamaan otteeseen. On nimittäin vähän liiankin helppo resepti, joten välillä herkkuhetki saattaa olla vähän liiankin kevyin perustein.

 photo sofiaf_dessert4_zpsh4ubcaft.png
Sisällön tarjoaa Blogger.

Instagram