photo _MG_8394_zpscupt4i5h.png

Päässä soi Jujun biisistä kohta "mikä tekee sut onnelliseksi?", mutta kappaleen loput sanat on päässeet unohtumaan. Niin on osittain unohtunut matkanvarrella myös sekin, mikä ihan oikeasti tekee minut onnelliseksi. Tai ei ehkä niinkään unohtunut, mutta niiden asioiden toteuttaminen on jostain syystä jäänyt. Kaikki rullaa nyt tasaisesti ja yleisesti kaikki on paremmin kuin hyvin, mutta siitä huolimatta taka-alalta on hiipinyt tunne siitä, että jotakin puuttuu. Saako elämältä pyytää enemmän, kun kaikki kerta on jo hyvin ja mistä se jokin maaginen tyhjiön täyttävä sisältö sitten lopulta löytyy?

Ihan ylivoimaisesti eniten haaveilen jatkuvasti matkustamisesta. Matkustamisesta ihan mihin vaan, mutta mitä kauemmaksi sitä parempi. Mitä erikoisempi paikan nimi tai eksoottisempi kohde, sitä innostuneempi olen. Ihan oikeasti ne perjantai kukkakimppujen kolikot tulisi tiputtaa säästöpossuun sillä matkustaminen ja uusien paikkojen kokeminen antaa itselleni niin paljon enemmän, kuin joka viikkoinen kukkapuska. Viime päivinä kaukokaipuu on käynyt ihan sietämättömäksi ja sitä lähdetäänkin lauhduttamaan pikaisella visiitillä Eurooppaan. Ihan lähelle ja ihan yleiseen kohteeseen, mutta katsotaan mitä löydetään tuon kaupungin kuoren alta. Ihan valehtelematta olen ollut lentolipun sähköpostiin saapumisesta asti kroonisessa lähtötilassa mielen ja kehon kanssa. Vielä 17 tällaista päivää ja sitten koittaa seikkailu!

 photo _MG_8374_zpsb9p1qj3w.png

Onni on myös ystävä, jonka kanssa matkaa suunnitellessa jatkamme innostuneesti toistemme lauseita ja ajatuksia siitä mitä kaikkea kohteessa mahdammekaan tehdä. Onni on myös se, että kun kaikkien suuruudenhullujen suunnitelmiemme täytäntöönpanolle ollessa hyvin rajoitettu neljän vuorokauden aika, ymmärrämme olla tuohtumatta toisillemme siitä kun jotain jäi tekemättä. Todetaan vain, että ensi kerralla sitten!

Nyt en kyllä enää millään malttaisi olla tekemättä muitakin matkasuunnitelmia tälle vuodelle ja niitä suunnitelmiahan kyllä löytyy. Toiset niistä onneksi hieman toisia realistisempia. Akateemisen alennuksesta hankkimani matkaoppaat antavat hyvin osviittaa siitä minne nyt haluaisin matkustaa. Tuntuu siltä, että jokainen kuukausi tai vuosi matkustamatta ja näkemättä uusia asioita on heitetty hukkaan. Kyllä, viime kerrasta on aivan liian pitkä aika. Tallinnan päiväreissuja kun ei pysty edes parhallaa tahdollaankaan kutsumaan lomaksi vaikka kaupunkina se edelleen itseäni ilahduttaakin vielä monenkin vuoden jälkeen. Kaukaa on sitten helpompi nähdä taas lähelle.

 photo _MG_8389_zpsgamsphqg.png

What makes you happy isn't always an easy question to answer. At times it's hard to recognize what you need when you try to please everyone else. For me the utmost dream is to travel, to travel everywhere and anywhere - the farther the better. These last days my wanderlust became unbearable and I booked tickets for myself and a friend for a prolonged weekend. Ever since I received the tickets to my e-mail I've been on a chronic departure mode.

Every trip is a possibility to reinvent yourself and that is what I miss the most about travelling. Right now I really feel that a little travelling and reinventing is the cure to my decease -at least for the travel fever.

Lähetä kommentti

Sisällön tarjoaa Blogger.

Instagram