Olen tuijotellut vuorotellen tyhjää viestikenttää ja selannut vanhoja kuvia. Päässä pyörii sata kysymystä ja aina vanhaan kysymykseen vastauksen saadessani herää taas uusia. Tunnetilat vaihtelevat epäuskosta surun kautta epämääräiseen ahdistavaan tyhjyyteen, kun on liian väsynyt enää ajattelemaan.

Pinterestiäni seuraavat ovat saattaneetkin huomata viime aikaisista pinnauksistani minne tieni seuraavaksi vie. Epämääräinen tieto reissuun lähdöstä tuli muutama viikko sitten. Tai oikeammin sain jostain itkun seasta sanottua, että nyt on mentävä – maksoi mitä maksoi. Suuntana on siis Pariisi, jonne matkustan nyt hyvästelemään rakasta ystävää. Sain onnekseni järjestettyä töiden puolesta siten, että molemmin puolin itse hautajaispäivää jää hieman aikaa, jonka vietän Pariisissa. Näin ollen ehdin paremmin käydä suruprosessia läpi ja jakaa muistoja kasvotusten muiden läheisten kanssa.

Viime kerrasta Pariisissa on melko tasan 5,5 vuotta ja postauksen kuvat ovatkin tuolta kerralta. Muistot tuolta matkalta liittyvät tietysti hyvin vahvasti juuri menehtyneeseen ystävään. Tällä kertaa luvassa on siis hyvin erilainen reissu, joten katsotaan mitä seuraavat kolme päivää tuovat tullessaan. Päivä kerrallaan on kuitenkin jatkettava eteenpäin. Pohdin alkuun pitkään kirjoitanko aiheesta mitään ja nytkin hetkeä ennen tekstin julkaisua vielä epäröin. Nyt olen kuitenkin jo lentokentällä ja siirtymässä pian lähtöportille - nähdään pian Pariisi!

 photo paris-1_zps1nyao261.png

 photo paris-3_zpstft91ics.png

 photo paris-2_zpsmdpejxr6.png

Lähetä kommentti

Sisällön tarjoaa Blogger.

Instagram